Historia

​

​1920 

 

Eräänä kesäpäivänä 1920-luvulla nuori sipoolainen Hjalmar Ingman sai loistavan idean. Hän tiesi, että helsinkiläiset olivat ihastuneet aidon saaristolaisviilin pehmeään makuun. Siksi hän päätti yrittää myydä niin paljon kotona tehtyä viiliä kuin pystyi. Viilin valmisti Hjalmarin äiti Aurora Massbyssa sijaitsevan Kuusin maatilan saunassa. Maatilalla perheellä oli yleensä viidestä seitsemään lehmää. Hjalmar matkasi säännöllisesti Sipoonjokea pitkin Helsingin kauppatorille, missä hän myi viiliä isoissa puupytyissä. Jo hänen ensimmäinen matkansa oli menestys: hän myi 18 pyttyä 30:stä. Niiden lisäksi hän myi myös jonkun verran desilitran kokoisia annoksia alusmaitoa, jota käytetään viilin valmistuksessa. ​Hjalmarin toiminta laajeni nopeasti. Asiakkaiden määrä kasvoi monet heistä halusivat myös saada viilinsä toimitettua omiin kauppoihinsa. Pian Hjalmarilla oli säännöllinen asiakaskunta.

 

​

​1930 

 

Alkuvuosien jälkeen pieni saunatila ei enää ollut tarpeeksi suuri kysytyn viilimäärän valmistukseen, joten valmistus siirrettiin vuonna 1935 Styrmansin maatilalla sijaitsevaan kellariin. Tilan Hjalmar oli ostanut itselleen vuonna 1931. Viilin valmistuksesta vastasi nyt Hjalmarin vaimo Judith.

 

 

​1940 

 

Toiminta hiljeni sotavuosien aikana, pääasiassa elintarvikkeiden, mutta myös maidon, säännöstelyn takia. Hjalmar hoiti edelleen alusmaitotoimituksia, sillä siitä asiakkaat pystyivät niukoilla maitovaroillaan itse valmistaa viiliä.

 

Hjalmar ja Judith olivat näihin aikoihin myös kiireisiä kasvattaessaan neljää poikaa: Carl-Gustafia, Hansia, Larsia ja Per-Henrikiä.

 

 

​​1950 

 

Sotavuosien jälkeen myynti alkoi taas kukoistaa. Rahka, smetana sekä perinteinen tuorejuusto lisättiin tuotevalikoimaan 50-luvn alussa. Judith hoiti valmistusta kylän muiden naisten avustamana, Hjalmarin itse hoitaessa toimituksia, tilauksia ja maksuasioita. Myös poika Lars oli mukana toiminnassa nuoresta pitäen.

 

 

​​1960

 

50-luvulla valtavia määriä meijerituotteita valmistettiin Styrmansin kellarissa kysynnän yhä kasvaessa. Pian syntyi idea rakentaa oikea meijeri Solbackan mäelle Massbyhyn. Hjalmar oli juuri täyttänyt 56. Rakennustyöt alkoivat heti ja meijeri valmistui jo vuonna 1961. 1969 oli haastava vuosi yritykselle. Kilpailu oli kovaa ja oma tuotevalikoima heikko muiden valikoimiin verrattuna. Pojat Carl-Gustaf, ekonomi, ja Hans, diplomi-insinööri, päättivät liittyä yrityksen toimintaan.

 

Vuoden aikana tehtiin myös päätös jogurtin valmistamisesta. Moderneihin laitteisiin investoitiin ja suuri TV-kampanja järjestettiin myynnin edistämiseksi.

 

 

​1970 

 

Parin vuoden päästä yhtiö oli jo saavuttanut 13,5 miljoonan markan liikevaihdon. Vuonna 1970 vanhin poika Carl-Gustaf siirtyi yhtiön johtoon. Yritys jatkoi laajenemistaan 70-luvulla. Investoitiin Maitotuote Oy-yritykseen ja Kiteen meijeri Oy ostettiin heiltä vuonna 1972. Voi ja maitojauhe lisättiin tuotevalikoimaan. Myös hedelmämehuja alettiin pakata ja markkinoida Hj. Ingmanin nimellä 70-luvulla. Vähitellen kehittyi myös idea laajentaa tuotantoa kokonaan uudella tuoteryhmällä: haluttiin ryhtyä tuottamaan jäätelöä. Monen yrityksen ja erehdyksen kautta onnistuttiin lopulta hankkimaan valmistuskoneisto ja ensimmäiset jäätelöpuikot tehtiin vuonna 1978. Yksi ensimmäisistä jäätelötuotemerkeistä oli nimeltään Bravo.

 

 

​​1980

 

80-luku oli yritykselle menestyksekäs, sillä sekä jogurtin että jäätelön kulutus lisääntyi huomattavasti. Vuonna 1986 jogurtin markkinaosuus oli 15% ja jäätelön 6,2%. Myös viilin osuus pysyi vakaana 14,2%:na. 1987 oli tärkeä vuosi, kun Oy Hj. Ingman Ab ja Kotisaari Oy päätettiin fuusioida. Kotisaari Oy:n, eli entisen Maanviljelijäin Maitokeskus Oy:n historia ylettyy vuoteen 1907 Helsingissä. Vielä tänäkin päivänä rakastetut klassikot Jättis, Kingis ja Lipsi tulivat markkinoille jo vuosina 1979-1980 Kotisaarelta. 

 

​​​

1990 

 

Ingmanin ja Kotisaaren fuusion myötä mahdollistettiin  kokonaan uuden meijerin rakentaminen. Uusi, kaksi kertaa suurempi tehdas valmistui Massbyhyn vuonna 1991. Samana vuonna Kotisaari-Ingman Oy osti Apetit pakaste Oy:n, ja yritys jatkoi toimintaansa nimellä Ingman Foods Oy Ab. Vuonna 1992 Ingman Foods Oy Ab teki investoinnin Ruotsin Glassbilen Ab-yritykseen. Omistusosuus oli 50%. Pian alkoi myös toiminta Baltian maissa ja Venäjällä. Jäätelömyynti Virossa alkoi vuosikymmenen aikana hyvin ja joitakin tuotteita, pääsääntöisesti mehuja, vietiin myös ensimäistä kertaa Pietariin, Moskovaan ja Minskiin. Uusi jäätelötehdas, Ingman-Vega avattiin Liettuaan, Mazeikiain kaupunkiin 1993.

 

 

​​2000 

​

Vuonna 2002, Ingman Foods Oy Ab hankki ruotsalaisen Åhus Glass Ab:n osake-enemmistön. Samoihin aikoihin myös tuotemerkki Sun Ice ostettiin Saarioisilta. Ingman Group yhtiöitettiin vuonna 2006. Meijeritoiminta jatkoi nimellä Ingman Foods Oy Ab ja jäätelötoiminta nimellä Ingman Ice Cream Oy Ab. Vuonna 2007 meijeritoiminta myytiin ruotsalais-tanskalaiselle yritykselle Arla Foods:ille. Yritys täytti 80 vuotta. Ingman Ice Cream laajensi toimintaansa Valko-Venäjälle sijoittamalla 54%:n osuuden yritykseen nimeltä COOO Ingman Morozhenoe.

 



2010 

 

Ingman Ice Creamin osuus Valkovenäläisestä yrityksestä nimeltä COOO Ingman Morozhenoe nousi 60,4 %:iin. Vuoden 2011 aikana Ingman Ice Creamin osuus yrityksestä nimeltä COOO Ingman Morozhenoe nousi  71,3%:iin. Joulukuun puolissa välin 2011 Ingman Groupin ja Ingman Ice Creamin pääkonttorit muuttivat vanhaan tehtaaseen Massbyntiellä 101. Joulukuussa Ingman Ice Cream –konserni myytiin kokonaisuudessaan Unilever Finland Oy:lle. Kesällä 2012 hankittiin enemmistön Halti Oy:stä. Seuraavana vuonna perustettiin kehitysyhtiö Ingman Development, joka hankki osuuksia Trigon Dairy Farmingista. Syksyn aikana hankittiin Etteplan Oyj:n osake-enemmistö ja osake-osuus M-Brain Oy:stä nousi ja ylitti osakkuusyhtiörajan. Keväällä 2014 Digia Oyj:stä tuli osakkuusyhtiö. Keväällä 2016 Digia jakautui kahtia yhtiöihin Digia Oyj ja The Qt Company.

​

​